Affective capitalism

I am happy to announce that Affective capitalism – special issue for ephemera – theory & politics in organization vol 16 no 4 2016 has been published. It was a pleasure to collaborate with ephemera and edit this special issue with Lotta Kähkönen, Mona Mannevuo, Mari Pajala and Tanja Sihvonen. The issue includes texts from fantastic authors such as Gregory J. Seigworth, Tony Sampson and Annamari Vänskä. Here is the abstract for the issue:

Affective capitalism is understood in this special issue as a mode of production where systems of organising production and distribution rely on the capacities of different bodies, human and non-human, to encounter each other. These encounters and different modes of capital that emerge are surrounded by a vast array of technologies of production, capture, valorisation, commodification and transformation. Affective capitalism appeals to our desires, it needs social relationships, and organises and establishes them. The theme issue offers a variety of theoretical approaches to analysing formations of affect in contemporary capitalism. The issue includes ten essays that address ways of capturing affect in different contexts, such as debt, media and popular culture, brain research, humanitarianism, and pedagogy.



Microsoft chatbot TayTweets goes rogue on Twitter

I have been recently interested in the questions of automation, bots, robots, AI and in specific what we define as their failures. One of the recent events was reported today when Microsoft’s Twitter chatbot TayTweets learned unexpected behaviors. Mainly for my own research purposes I am gathering some of the press articles here:

‘Hack Crash’ in the news

Social Media, Financial Algorithms and the Hack Crash a  paper Kate Crawford and I wrote about the interconnection of social media and financial markets is getting attention in different news outlets. It began with this the Boston Globe piece called “Lessons of the ‘hack crash’ from social media” and has continued in different places. Some of them listed below:

Social Media, Financial Algorithms and the Hack Crash

The OnlineFirst version of “Social Media, Financial Algorithms and the Hack Crash” was just published in Theory Culture and Society. This paper, co-authored by Kate Crawford and I, is a result of my Social Media Collective internship during summer 2013.

The paper is about the interconnectedness between social media and finance. It focuses on a case where a hacked tweet was sent allegedly causing the loss of 136bn dollars in financial markets. We are also mapping the rationales behind a new industry, which makes money by examining and predicting things with social media data. The article is here:

The pre-print version can be found here:



Recently I have been fascinated with the face. I have an article manuscript in the making that will focus on face on Facebook. For this paper I have been reading really interesting stuff from Charles Darwin’s book on emotional expressions (first Facebook, anyone?) to new technologies of image recognition and of course about selfies and especially about the duck-face. Interestingly the current research on selfies (that has expanded during the recent years) seems to lack a proper definition of the selfie or is replaced by a description of the techniques of taking one. For example, pouting one’s lips into an unnatural position generates the duck-face. Interestingly, one could draw parallels between selfies on social media and the experiments by Benjamin Duchenne in 1800. Darwin was inspired by Duchenne who tried to create particular expressions by using an electrical device, which would shock the facial muscles into gestures such as a smile.

Images that inspired Darwin’s emotional expression research.


It is most certainly a time to update my blog because great things have happened. Firstly, I defended my dissertation Disconnect.Me: User Engagement and Facebook March 28 with Professor Richard Grusin as my esteemed opponent. I have received the review statements from the Faculty of Humanities and the dissertation is recommended to be awarded with the highest grade possible in the Finnish academic grading system.

The best news however are that in August I will start as an assistant professor of media theory, Department of Media Study at the State University of New York Buffalo. For me it is an ideal place to teach and to do research. I am really looking forward to joining the Faculty and meeting new people in the area.



Väitöstiedote (the press release for my Phd dissertation, in Finnish)

I will re-post the press release for my doctoral dissertation here, in Finnish.

Turun yliopiston tiedote

Facebook takertuu käyttäjiinsä kynsin hampain (Väitös: FM Tero Karppi, 28.3.2014)

Käyttäjien katoaminen on Facebookin liiketoiminnan suurin uhka. Ei liene yllätys, että kymmenessä vuodessa Facebookin käytön lopettamisesta on tullut myös käyttäjille haaste. Facebookista lähtevää tuntuu uhkaavan syrjäytyminen. Käytön lopettamista pidetään jopa sosiaalisena itsemurhana.

Elämän kietoutuminen osaksi Facebookia on ollut pääosassa FM Tero Karpin väitöstutkimuksessa, joka pohtii, miten Facebook on onnistunut sitouttamaan 1,2 miljardia käyttäjää ja millaisin keinoin Facebook pyrkii pitämään kiinni näistä käyttäjistä.

Käyttäjien sitoutuminen ja sitouttaminen kytkeytyy osaksi Facebookin massiivista tiedonkeruukoneistoa sekä kerätyn tiedon tai ison datan hyväksikäyttämistä, jonka avulla Facebook myös koukuttaa käyttäjiänsä.

– Käyttäjien sitoutuminen ei ole niinkään psykologiaa kuin kulttuuripolitiikkaa; miten irrottautua järjestelmästä, joka henkilökohtaisen datasi avulla on jo päätellyt halusi, toiveesi ja tulevaisuutesi, Karppi pohtii.

Itsensä brändäämisestä kohdennettuun markkinointiin

Sosiaalisen median käytöstä ja käyttäjistä on kirjoitettu lukematon määrä tutkimuksia, mutta käytön lopettaminen ja loppuminen on ollut tutkimatonta aluetta. Karpin väitöskirjan keskeinen väite on, että tutkimalla käyttäjien menettämistä empiirisenä ilmiönä, tulevaisuuden uhkana sekä teoreettisena käsitteenä on mahdollista ymmärtää, miten käyttäjät sekä sitoutuvat että sitoutetaan osaksi sosiaalisen median toimintatapoja ja liiketoimintamalleja.

Tämä näkökulma problematisoi nykykäsityksen sosiaalisen median käyttäjyydestä: kiinnostavaa ei ole niinkään se mitä käyttäjät tekevät sosiaalisessa mediassa, vaan se, mitä sosiaalinen media tekee käyttäjille.

– Käyttäjän Facebookissa tekemä tykkäys, suositus tai kommentti ilmaisee käyttäjän kiinnostuksen kohteita ja toimii käyttäjän itsen brändäämisen välineenä. Samanaikaisesti se myös asettaa käyttäjän algoritmisen kontrollin pariin, jossa Facebook määrittelee ja luokittelee käyttäjänsä muun muassa datan keruun että kohdennetun markkinoinnin tarpeisiin, Karppi kertoo.

Facebookissa käyttäjä ei brändää itseään vain ystävilleen, vaan myös Facbookin käyttöjärjestelmälle ja sitä kautta erilaisille markkinoijille ja muille toimijoille.

– Facebookille jokainen käyttäjä on kullanarvoinen, Karppi toteaa.

Facebook ei luovu edesmenneistä käyttäjistäkään

Facebookin käytön lopettamisen tutkiminen auttaa ymmärtämään, miksi Facebook uudistaa käyttöjärjestelmäänsä lakkaamatta. Facebook pyrkii ennakoimaan erilaisia käytön lopettamisen syitä ja samalla ennaltaehkäisemään nämä, mikäli mahdollista. Facebook-tilin poistaminen piilotetaan valikkoviidakon taakse, jolloin käyttäjä oletetusti tyytyy vain deaktivoimaan eli sulkemaan tilinsä; tällöin tilin tiedot säilyvät Facebookilla ja pikainen paluu on mahdollista koska tahansa.

Käytön lopettamista ei ehkäistä vain teknisin ratkaisuin, vaan myös vetoamalla tunteisiin ja affektiivisuuteen: tilinsä sulkemista yrittävä törmää Facebook-ystäviensä kuviin ja vetoomukseen, että he kaipaavat sinua, jos suljet tilisi. Edes edesmenneistä käyttäjistä ei luovuta, vaan heidän käyttäjätileistään tehdään Facebook-muistoprofiileja, jotka houkuttelevat jakamaan uutta sisältöä.

Facebookin käytön lopettamisen ja muistoprofiilien lisäksi väitöskirjan tutkimusartikkeleissa tutkitaan muun muassa lisättyä todellisuutta, käyttöliittymäuudistuksia ja Facebook-trolleja. Tutkimusartikkelit piirtävät kuvaa sosiaalisesta mediasta, jossa arkitodellisuus jäsentyy uudenlaisissa sosiaalisissa, teknologisissa ja poliittisissa kytköksissä.


Perjantaina 28. maaliskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-auditorio, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Tero Jukka Karpin väitöskirja ”Disconnect.Me – User Engagement and Facebook”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Richard Grusin Wisconsin-Milwaukeen yliopistosta USA:sta ja kustoksena professori Jukka Sihvonen.

FM Tero Karppi on syntynyt 1981 Hämeenlinnassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2000 Kaurialan lukiosta. Filosofian maisteriksi Karppi valmistui vuonna 2007 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tutkijana. Väitös kuuluu mediatutkimuksen alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten:
puhelin 050 321 2645, s-posti tjkarp[at]

Väittelijän kuva:

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop,

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: